Sijaissynnytyksiä markkinoidaan suomeksi suomalaisille

Käytännössä Suomi kielsi sekä kaupalliset että ei-kaupalliset sijaissynnytykset vuonna 2007 hedelmöityshoitolaissa. Tästä huolimatta Suomessa toimii kansainvälinen sijaissynnytysagentuuri.

Tammuz Nordic Surrogacy aloitti toimintansa Suomessa vuonna 2018. Sen israelilainen emoyhtiö Tammuz on toiminut kuitenkin jo kymmenen vuoden ajan ympäri maailmaa. Tänä vuonna Tammuzin kautta odotetaan syntyvän ennätysmäärä lapsia, 150–180 vauvaa.

Tammuz Nordic Surrogacy mainostaa palveluitaan suomeksi suomalaisille, mutta sillä ei ole Suomessa toimistoa tai kokopäiväisiä työntekijöitä. Yritystä johdetaan Ruotsista. Suomessa sitä edustaa Erkko Välimäki. Päivisin hän toimii terveyskeskuslääkärinä.

– Kieltämällä sijaissynnytys halutaan välttää väärinkäyttöä ja hyväksikäyttöä. Mutta jos henkilöt, jotka saavat tällaista palvelua ja sijaissynnyttäjät valittaisiin hyvän prosessin kautta, niin en ymmärrä, miksi sijaissynnytys pitäisi kieltää, Välimäki punnitsee oikeustilannetta.

Lue lisää täältä (Yle.fi MOT)

Sijaissynnytykset Suomen laissa

• Hedelmöityshoitolaki kieltää hoidot, jos lapsi aiotaan antaa ottolapseksi.
• Adoptiota ei voida vahvistaa, jos adoptiosta on annettu tai luvattu antaa korvausta.
• Ensi vuonna voimaan tulevassa äitiyslaissa määritellään ensimmäistä kertaa, miten voi laillisesti tulla sijaissynnytetyn vauvan äidiksi.
• Suomen lain mukaan synnyttäjä on aina äiti. Uudessa äitiyslaissa sijaissynnytetyn vauvan geneettinen äiti voidaan kuitenkin merkitä väestörekisteriin, jos nainen on asunut lapsen syntymämaassa vähintään vuoden.
• Tähän asti sijaissynnytetty vauva on ensin hyväksytty geneettisen isän lapseksi, sen jälkeen äiti on voinut adoptoida lapsen.