Moni ei osaa kuvitella adoptoivansa lasta vaan haluaa biologisia lapsia. Heille sijaissynnytys voi olla vaihtoehto. Lisäksi on ihmisiä, jotka eivät syystä tai toisesta voi adoptoida lasta.

Monet, jotka alun perin toivoivat adoptoivansa lapsen, pitävät adoptiota nykyään vaikeana tai jopa mahdottomana. Siksi sijaissynnytys maissa, joissa sijaissynnyttäjällä, lapsella ja tulevilla vanhemmilla on laillinen turva, voi olla hyvä vaihtoehto.

Unelmoitko vanhemmuudesta? Ota meihin yhteyttä jo tänään!

Adoptiot Suomessa

Tilastokeskuksen mukaan Suomessa tehtiin 269 adoptiota vuonna 2022. Adoptioita oli 30 (13 %) enemmän kuin vuonna 2021. Vuodesta 2010 adoptioiden määrä on kuitenkin laskenut 45 %.

Adoptioita hieman edellisvuotta enemmän vuonna 2022 – pidemmällä aikavälillä laskua.

Suomessa syntyneiden lasten adoptioita oli 173 ja ulkomailla syntyneiden 96. Suomessa syntyneiden lasten adoptioiden määrä kasvoi edellisvuoteen verrattuna 12 % ja ulkomailla syntyneiden adoptioiden määrä 14 %. Vuodesta 2010 Suomessa syntyneiden adoptioiden määrä on kuitenkin laskenut 41 % ja ulkomailla syntyneiden 50 %.

Ulkomailla syntyneistä adoptiolapsista suurin osa oli syntynyt Thaimaassa (30). Seuraavaksi yleisimmät syntymämaat olivat Intia (15) ja Etelä-Afrikka (13). Thaimaa on ollut yleisimpiä adoptiomaita myös edellisvuosina.

LUE LISÄÄ: Adoptiot – Tilastokeskuksen maksuttomat tilastotietokannat

Kansainväliset adoptiot ovat vähentyneet jyrkästi

Kansainvälinen lasten adoptio Eurooppaan on vähentynyt tasaisesti viime vuosina, ja määrä on pudonnut kaikkien aikojen ennätyksellisestä 10 000:sta vuonna 2004 hieman yli 4 000:een vuonna 2019. Tämä voi johtua useista tekijöistä.

Haagin yleissopimus lasten suojelusta ja yhteistyöstä kansainvälisessä adoptiossa on kansainvälinen sopimus, jonka kaikki Euroopan unionin maat ovat ratifioineet. Tässä sopimuksessa määritellään kansainvälisen adoption ehdot ja vaaditaan maita varmistamaan, että kaikki adoptiot ovat lapsen etujen mukaisia. Tämän seurauksena maat ovat tulleet varovaisemmiksi kansainvälistä adoptiota harkitessaan ja kiristäneet lakejaan ja määräyksiään.

LUE LISÄÄ: Miksi kannattaa valita Nordic Surrogacy?

LUE LISÄÄ: Sijaissynnytys Kolumbiassa

LUE LISÄÄ: Sijaissynnytys USA:ssa – Yhdysvalloissa

LUE LISÄÄ: Sijaissynnytys vaihe vaiheelta

Aiemmin adoptio oli tavallinen tie vanhemmuuteen, mutta viime vuosien aikana kansainväliset adoptiot ovat vähentyneet merkittävästi. Tilastojen mukaan luku on lähes puolittunut kymmenen viime vuoden aikana.

Yhtä adoptiolasta kohden on noin kolme adoptiovanhempaa, ja kilpailu lapsista on koventunut. Myös odotusajat ovat pidentyneet, ja nykyään adoptioprosessi voi kestää neljästä viiteen vuotta.

Vuonna 2016 Ruotsiin adoptoitiin 259 lasta adoptijärjestöjen kautta. Luku on pienentynyt lähes 25 prosentilla kolmen vuoden takaiseen verrattuna ja 66 prosentilla kymmenen vuoden takaiseen verrattuna. Ilmiö ei rajoitu Ruotsiin.

Ilmiölle on monia syitä, ja yksi niistä on lisääntynyt hyvinvointi maailmassa. Yhä harvempi lapsi tarvitsee perhettä ulkomailta, kertoo Lena Ingvarsdotter Ekroth, joka on seurannut Ruotsiin adoptoitujen lasten tilannetta.

– Esimerkki hyvinvoinnin lisääntymisestä on keskiluokan kasvu monissa maissa. Tieto ehkäisymenetelmistä on lisääntynyt, ja nykyään on hyväksyttävämpää olla yksinhuoltajaäiti. Lisäksi lapsille löytyy nykyään helpommin perhe heidän synnyinmaastaan.

Se, että yhä useampi lapsi adoptoidaan synnyinmaahansa, on linjassa kansainvälisten tavoitteiden kanssa. Tavoitteena on, että lapsi varttuu ensisijaisesti omassa perheessään tai ainakin synnyinmaassaan ja kansainvälinen adoptio on viimeinen vaihtoehto.

Sijaissynnytys

Sijaissynnyttäjä on nainen, joka kantaa ja synnyttää lapsen toisen naisen puolesta. Yleensä sijaissynnyttäjän kohtuun siirretään hedelmöittynyt munasolu, joka ei ole hänen omansa. Tämä sijaissynnytysmuoto on sallittu esimerkiksi USA:ssa, Ukrainassa, Venäjällä, Georgiassa, Isossa-Britanniassa, Kanadassa ja Kreikassa.

Lapsi ei ole sijaissynnyttäjän biologinen lapsi, koska munasolu ei ole hänen omansa. Sijaissynnyttäjä tietää alusta lähtien kantavansa toisen lasta. Kaupallisessa sijaissynnytyksessä sijaissynnyttäjä saa avustaan rahallisen korvauksen. Sijaissynnytyksiä on järjestetty USA:ssa jo 1970-luvulta lähtien, ja menetelmästä on pitkä kokemus.

Altruistisessa sijaissynnytyksessä sijaissynnyttäjä ei ota avustaan rahallista korvausta.

Videolla Eduardo kertoo lapsen kaipuustaan, adoptiomietteistään ja päätöksestään käyttää sijaissynnyttäjää.

LUE LISÄÄ: Sijaissynnytys Georgiassa

LUE LISÄÄ: Sijaissynnytys hinta ja kustannus

LUE LISÄÄ: Sijaissynnytys homopareille – HLBT

LUE LISÄÄ: FAQ – sijaissynnytys ja munasolun luovuttaminen

LUE LISÄÄ: Kenestä tulee sijaissynnyttäjä ja miksi?